Kuvagalleria

Yhdistyksemme kesäretki 2017
Praha 14.7. - 17.7.2017

Kuvat: Jaana Takkunen, Anne Kivimäki, Jari Kivimäki, Jari Antinoja, Pirjo Nuolikoski ja Jaakko Nuolikoski.

Nice Run 31.5.2017

Yhdistyksemme kesäretki Visby 17.-19.7.2016

Matkamme alkoi Seinäjoen matkakeskuksesta 16.7. klo 00:30
Alkumatkasta oli linja-autossa unelias tunnelma.	Noin klo 15:00 saavuimme hotelliimme. Hotelli Moskova (***) on yksi Pietarin suurimmista hotelleista yli 800 huoneellaan. Hotellin sijainti on varsin hyvä, se sijaitsee Nevan rannalla, Pietarin pääkadun Nevski Prospektin päässä Aleksanteri Nevskin aukiolla. Aleksanteri Nevskin luostari on aukion vastakkaisella puolella. Rakennuksessa on myös kauppakeskus, jonka pohjakerroksessa on Prisma-supermarket (auki ympäri vuorokauden), sekä McDonald's-hampurilaisravintola.
17.7. Matkalla opastetulle retkelle Pietarhovin kesäpalatsin puistoon.	Pietarhovi on Pietariin kuuluva kaupunki Suomenlahden etelärannalla 29 kilometriä Pietarin keskustasta lounaaseen. Tässä kuljemme kohti puiston porttia. Taustalla kohoaa vuonna 1714–1725 rakennettu ja arkkitehti Bartolomeo Rastrellin vuosina 1747–1752 uudistama barokkityylinen Suuri palatsi.
Iloinen porukka ryhmäkuvassa.	Pietarhovin palatsi rakennettiin tsaari Pietari Suuren kesäpalatsiksi ja sen rakennustyöt aloitettiin 1712.
Hetken vapaata seurustelua, matkaoppaamme oli noutamassa sisäänpääsylipujamme.	Päästyämme puistoalueelle saimme kuulla matkaoppaamme kertomana lyhyen oppimäärän alueen historiasta. Pietarhovin alempi puisto on Suuren Palatsin ja Suomenlahden väliin jäävä laaja 102 hehtaarin puistoalue. Sen leveys Suomenlahden rannan suunnassa on yli 2 kilometriä ja pituus pohjois-etelä -suunnassa 500 metriä. Alempi puisto on suunniteltu 1600-luvun ranskalaisen muotopuutarhan tyyliin. Puisto sisältää lukuisia suihkulähteitä, altaita, kanavia, huvimajoja ja muita rakennuksia sekä tietenkin upeita istutuksia.
Suuren palatsin kullattu torni.	Pietarhovi muodostuu kahdesta osasta, pienemmästä Yläpuutarhasta ja laajemmasta Alapuutarhasta. Näiden väliin jää Suuri palatsi. Me tututstuimme vain Suomenlahden rantaan rajoittuvaan Alapuutarhaan, koska se tarjoaa eniten nähtävää.
Pietarhovin alueella on 20 palatsia, seitsemän kaunista puistoa sekä monimutkainen vesijohtojärjestelmä, johon kuuluu 144 suihkulähdettä ja neljä vesiputousta.	Vesi johdetaan kanavaa pitkin 22 kilometrin päästä. Sen jälkeen vesi kerätään altaisiin ja johdetaan putkia pitkin suihkulähteisiin. Putkien yhteenlaskettu pituus on 40 kilometriä. Vesi suihkuaa korkeuksiin omalla paineellaan. Korkein vesisuihku on yli 20 metriä. Lopulta vesi johdetaan Suomenlahteen.
Pietarhovin kullatut patsaat ovat näyttäviä.	Historian oppitunti.
Taustalla avautuu Suuren palatsin etupuoli sekä Suuri suihkulähdekaskadi.	Palatsin julkisivua Suomenlahdelle ja osa Suurta suihkulähdekaskadia.
Alueen keskipiste on vuosina 1714–1721 rakennettu Suuri suihkulähdekaskadi, jotka koristavat kullatut pronssipatsaat.	Alueen kuuluisin patsas on Simson avaamassa leijonan kitaa. Patsas symboloi Pietari Suuren voittoa ruotsalaisista.
Kasvihuone Orangery sijaitsee alapuiston länsiosassa. Keskellä sijaitsee kullalla päällystetty suihkulähdepatsas ”Tritonin taistelu merihirviön kanssa”. Tämäkin patsas symboloi Pietari Suuren voittoa ruotsalaisista.	Roomalainen suihkulähde. Näitä oli alueella kaksi.
Elisa ja Anneli seisovat turvallisella etäisyydellä "Dubok" (Tammi) suihkulähteestä, tämä on yksi monesta Alapuiston "vitsisuihkulähteistä".
Nyt tarkkana, jos astut väärälle kivelle kastut!

	Suomenlahti










Kirkko veren päällä on ortodoksinen muistokatedraali, museo, ja venäläisen arkkitehtuurin monumentti. Se sijaitsee Pietarin historiallisessa keskustassa Griboedovin kanavan rannalla lähellä Mihailovskin Puistoa ja Konushennaya Aukiota.	Kaiken kaikkiaan kirkon katolla on yhdeksän kupolia, kirkon korkeus on 81 metriä ja siihen mahtuu nooin 1600 henkeä.
Katedraali rakennettiin Aleksanteri III:n käskyn mukaan vuosina 1893-1907. Se rakennettiin paikalle, jolla 1. maaliskuuta, 1881 murhattiin Aleksanteri II:ta.
	Pääarkitehtina oli Alfred Parland. Katedraali esittää venäläistä tyyliä ja muistuttaa Pyhän Vasilin kirkkoa Moskovassa Punatorilla.







Iisakinkirkko on Pietarin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Ortodoksisen Iisakinkirkon rakentaminen kesti neljäkymmentä vuotta 1818–1858, mistä suomen kieleen on jäänyt ikuisuushanketta tarkoittava ilmaisu: ”rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa”. Kirkolla oli aikoinaan katedraalin asema.
Kirkon koristeluun osallistuivat aikansa kuuluimmat venäläiset tai venäläistyneet taiteilijat: kuvanveistäjät Ivan Vitali, Pjotr Klodt, Nikolai Pimenov, maalarit Karl Brjullov, Fjodor Bruni. Alkuperäiset öljymaalaukset alkoivat hyvin varhaisessa vaiheessa tuhoutua kosteudesta, ja ne korvattiin myöhemmin mosaiikeilla. Kirkon interiööri on, toisin kuin ulkopuoli, hyvin rikkaasti koristeltu marmorilla, malakiitilla ja lasuriitilla. Kirkon ulko-ovet ovat kopio Lorenzo Ghibertin Firenzen kastekappeliin tekemistä ovista.
Alkuperäinen Iisakinkirkko oli pieni puukirkko, jossa Pietari I ja Katariina I vihittiin vuonna 1712. Se sijaitsi lähellä Amiraliteettia. Seuraava kivestä tehty rakennus nousi nykyiselle Dekabristien aukiolle Vaskiratsastajan paikalle, mutta tulipalo vaurioitti sitä ja se purettiin pian. Kolmannen kirkon rakensi Antonio Rinaldi kauemmas Neva-joesta nykyiselle paikalle, mutta se alkoi sortua soisessa maastossa ja työt keskeytettiin. Auguste Ricard de Montferrand (1786–1858) sai tehtäväkseen suunnitella uuden, entistä komeamman Iisakinkirkon, joka on järjestyksessä neljäs samanniminen rakennus Pietarissa. Hanke venyi, eikä kirkko ehtinyt valmistua hänen elinaikanaan.
	Iisakinkirkko on maailman neljänneksi korkein kupolirakennus (101,5 metriä), Rooman Pietarinkirkon, Lontoon St Paulin katedraalin ja Firenzen Santa Maria del Fiore -tuomiokirkon jälkeen, ja sen joka puolelta kaupunkia näkyvään kultakupoliin on käytetty sata kiloa kultaa. Rakennus edustaa uusklassismia ja korinttilaista tyyliä. Se on ulkonaisesti kreikkalaisen ristin muotoinen keskeiskirkko, mutta sisätilaltaan keskeiskirkon ja basilikan välimuoto.

	Kirkko on saanut nimensä bysanttilaisesta munkista, Pyhästä Iisak Dalmatialaisesta, jonka muistopäivänä (30. toukokuuta) Pietari I oli syntynyt. Iisak oli Romanovin suvun suojeluspyhimys.



	Pietari-Paavalin Linnoitus on Pietarin alkuperäinen sitadelli, joka suunnitteli Domenico Trezzini ja rakensi sen vuonna 1703. Linnoituksessa on muutama rakennus, kuten Pietari-Paavalin Tuomiokirkko, johon kaikki tsaarit on haudattu Pietari I:stä lähtien.

Viimeinen tsaariperhe haudattiin kirkkoon vuonna 1998. Vuoden 2006 lopussa leskikeisarin Maria Fedorovnan ruumis kuljetettiin Tanskasta ja haudattiin Pietari-Paavalin linnoitukseen, miehensä Aleksanteri III:n viereen.

Suuri keisarien mausoleumi on yhdistetty kirkkoon käytävällä. Muita linnoituksen rakennuksia ovat toimiva Rahapaja, Trubetskoi bastioni ja Kaupungin Museo.	Pietari Suuri perusti linnoituksen vuonna 1703 Zayachi saarelle joka on keskellä Neva-jokea. Se oli sotalinnoitus kun Venäjä oli Suuren Pohjan Sodassa Ruotsin kanssa. Alkuperäisessä linnoituksessa oli kuusi bastionia, se rakennettiin alun perin puusta, kivirakennelmat tehtiin vaiheittain 1706-1740.
Vuonna 1720 linnoitusta käytettiin sota-asemana kaupungin varuskuntaa varten ja myös vankilana aatelismiehiä tai poliittisia vankeja varten. Trubetskoi bastioni tuli pääblokiksi vankilassa. Pietari-Paavalin Katedraali rakennettiin vuosina 1712-1733.

	Suomen asema on yksi Pietarin viidesta rautatieasemasta. Suomen asemalle saapuvat Allegro-junat Helsingistä. Allegro-junien lisäksi asemalta lähtee vain paikallisjunia, "elektrichkoja" Karjalan kannaksen ja Viipurin suuntaan. Aseman pääsisäänkäynti onkin tarkoitettu lähijunien matkustajille, ja Allegro-junien matkustajille on oma sisäänkäynti, odotussali ja lippukassat aseman läntisessä siivessä Botkinskaja-kadun puolella.


Terijoki ja Suomen lahti.	Viipuri.

Yhdistyksemme kesäretki Pietariin 2015

Nice Run 2.6.2015

Tänä vuonna mukana 23 JHL:n naista! Keli oli tänä vuonna viileä, mutta lenkillä se ei haitannut! Lenkin jälkeen päästiin piknikille.

Pitkospuut retkelle alkavat.	Maisema Pikkulamminnevalle.
Keväiset mättäät vielä ruskaisena.	Keväiset mättäät aina vain ruskaisena.
Kuivasojan päässä näkyy Särkijärvi.	Juurakko.
Kuolevassa puussa valuvaa mahlaa ja taulakääpiä.	Käkkärämänty.
Joutsen hautoo pesällä Särkijärvellä.	Reitti Särkisiin jatkuu risteyksessä.
Kelottuvia ja kuivuvia puita.	Särkisten torpalla geokätköäkin etsitään.
Tervaisia nuotiopuita.	Kiehisiä vuollaan tulentekoon.
Torpasta löytyi parvi.	Nokipannukahvia ja mehua tulossa nuotiolla.
Nautitaan eväistä ja hyvästä seurasta.	Kivi sopii myös lepopaikaksi.
Retkiväki sillalla.

Perheretki Särkisen torpalle Kurikkaan 9.5.2015

Kuljettajamme sekä kalusto	Irmalla oli kiireinen tapaaminen kaupassa, taisi mainita henkilön nimeksi Johnnie Walker ...
D-terminaalin ympäristöä	D-terminaalin ympäristöä
D-terminaalin ympäristöä	Hytissä oli tunnelmaa
Irma laivan kannella	Terminaalissa
Jarilla oli asiaa, en muista mitä ...	Laivamme
Saavuimme satamaan	Ja välillä tykättiin niiiiiiin kovasti!
Autonkuljettajamme	Helena & Eliisa
Ja taas tykättiin niiiiiiin kovasti!	Ilmeet sen kertovat ...
Joo, hauskaa oli!	Linja-autossa oli järjestetty hyvin toimiva logistiikka
Tarjoilija, lisää tärpättiä!	Tilannepäivitys kotiväelle
Karaokeakin laulettiin	Irma tonttulakissa
Anne	Takapenkin tyttöjä
Linja-autossa ompi tunnelmaa ...	Linja-autossa ...
Linja-autossa ...	Linja-autossa ...
Tei-tuvalle syömään	Tei-tuvalle syömään
Seinäjoen matkahuolto, lähdössä pikkujouluristeilylle.

Yhdistyksemme pikkujouluristeily 29. - 30.11.2014

Yhdistyksemme retki Helsinkiin

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Matkamme ensimmäinen pysähdys oli vähän ennen Ikaalista, Tei-tuvalla.	Nautimme maistuvat kahvit ja viinerit / leivät.
Seurustelua Tei-tuvan edustalla, kohta matka jatkuu.	1, 2, 3... Hyvä, kaikki paikalla!
Matkamme jatkui Hotelli Haagassa nautitun ruokailun jälkeen Tamminiemeen.
	Meille oli järjestetty opastettu tutustuminen Tamminiemeen. Saavuimme paikalle n. 30 min. etuajassa joten oppaamme oli vielä varattuna.
Oppaamme oli vielä varattuna joten meillä oli hetki aikaa nauttia kauniista kesäpäivästä.	Meidän linja-autonkuljettaja sekä matkanjohtaja. Suuri kiitos heille, asiat hoituivat joustavasti sekä turvallisesti.
Odottelun lomassa vapaata seurustelua.	Tamminiemen huvilan puutarhasta avautuu upea näkymä Seurasaarenselälle.

	Café Adjutant sijaitsee Tamminiemen päärakennuksen viereisessä, taustalla näkyvässä lisärakennuksessa. Kahvila tarjoaa herkullisia ja tyylikkäitä kahvilaherkkuja ajan hengessä.


Tamminiemen saunassa on mahdollista päästä nauttimaan maailman kuuluisimman saunan historiallisesta ilmapiiristä ja pehmeistä löylyistä. Saunan yhteydessä on uima-allas ja takkahuone. Hinta 3 500 € (sis. alv) / max. 12 henkilöä.

Suojatossut jalkaan ja tutustumiskierros voidaan aloittaa.	Sylvi ja presidentti Urho Kekkonen.
Alakerran salin huonekaluista osa on peräisin presidentinlinnasta.	Avoinna olevan liukuoven takaa löytyy Tamminiemen baari. Presidentin lahjaksi saamia pulloja on avaamattomina hyllyillä, joita koristaa myös Nanny Stillin Tamminiemi-lasisto.
Alakerran sali, josta avautuu hieno merinäköala, presidentti muun muassa vastaanotti uudet ja eroavat hallitukset. Huonetta hallitsee musta flyygeli, jota kumpikaan asukkaista ei soittanut.	Syksyllä 2009 aloitetun peruskorjauksen valmistumisen jälkeen Tamminiemen keittiö avautui yleisön nähtäväksi.
	Yläkerran hallin seinää komistaa Reidar Särestöniemen taulu ”Ilves kohtaa Jäämeren”, massiivinen ja värikylläinen teos.
Tamminiemen leveät portaat johtavat yläkertaan, joka oli Kekkosen ja hänen puolisonsa yksityisasunto. Suurimman osan yläkerrasta vievät olohuoneena käytetty halli ja ruokasali. Seinällä näkyy kullanvärinen Essi Renwallin teos ”Ihmisiä työssä”. Eero Aarnion Pallotuoli on olohuoneen katseenvangitsija.	Urho Kekkosen museo Tamminiemen kaksi vuotta kestänyt restaurointi valmistui ja museo avattiin yleisölle 31.3.2012. Tamminiemen julkisivu on saanut takaisin alkuperäisen vaaleanpunaisen värinsä.

Tamminiemestä siirryimme Kauppakeskus Arabiaan. Vuorossa oli käynti Arabian tehtaanmyymälässä. Olipa mahdoton määrä erilaisia kippoja ja lautasia.	Majoitumme hotelliin keskellä kaupunkia, Cumulus Kaisaniemi.
Lauantainan, runsaan aamupalan jälkeen siirryimme kauppatorille, ostosaikaa oli varattuna n. 1 tunti.	Tunti menikin nopeasti ja pian olikin aika kokoontua Kauppatorin Kolera-altaan JT-Linen laituripaikan läheisyyteen. Seuraavaksi siirtyminen vesibussilla Suomenlinnaan.
Vesibussi saapui Tykistölahden laituriin mistä siirryimme laiturin läheisyydessä sijaitsevaan Suomenlinnakeskukseen. Kävimme katsomassa Suomenlinna Experience lyhytelokuvan, mikä antoikin hyvät pohjatiedot tulevalle opastetulle kierokselle.	Opastetulla kävelykierroksella kävelimme historiallisilla paikoilla Susisaaren ja Kustaanmiekan alueella ja saimme kuulla linnoituksen värikkäistä vaiheista. Kierroksella tutustuimme mm. Suureen linnanpihaan ja aikoinaan maailman suurimpiin kuuluneeseen kuivatelakkaan.
	Kieroksen alkuvaiheessa näkyvyyttä haittasi sankka sumu. Lähistön saaria emme nähneet laisinkaan.
	Kuivatelakan rakentaminen aloitettiin vuonna 1751. Telakan paikaksi valittiin Susisaaren pohjoisosa, johon muodostui luonnostaan allas pääsaaren ja sen pohjoispuolella sijaitsevien pikkusaarten väliin.
Rakennustyön kestäessä telakka-altaat pidettiin tyhjänä Thunbergin suunnitteleman tuulimyllyn avulla. Se kykeni pumppaamaan vettä, sahaamaan lautoja ja jauhamaan jauhoja samaan aikaan.	Suomenlinnan historian keskeisin hahmo on Augustin Ehrensvärd (1710–1772), joka toimi linnoitustöiden johtajana. Hän oli paitsi pätevä sotilas, myös taiteellisesti lahjakas maalari ja piirtäjä, jonka käden jälki näkyy monin tavoin Suomenlinnan ympäristössä.
Kreivi Augustin Ehrensvärd kuoli 4. lokakuuta 1772. Muutama viikko aiemmin hänet oli ylennetty sotamarsalkaksi. Kuningas Kustaa III:n päätöksestä Ehrensvärdille suunniteltiin Viaporin Susisaareen hautamonumentti, jonka suunnitteluun kuningas itse osallistui. Hauta valmistui ruotsalaisen ajan lopussa 1808.

Lounaan söimme Ravintola Café Chapmanissa. Lounaan jälkeen olikin aika ottaa esiin kylmägeelit, ohut kerros geeliä pintaan niin lähtee kolotukset sekä kivut ja taas jaksaa...	Näkymä Tykistölahdelle.
Tykistölahden laituri.	Vesibussia odotellessa oli hyvää aikaa käydä läpi päivän tapahtumia.
Katsokaa, mitä tuolta tulee!	Jaa, missä?
No, joutsen ja seitsemän poikasta sieltä uiskenteli kohti laituria.	Poikaset joutuivat tekemään kovasti työtä, että perässä pysyi.
Vesibussi saapui ja saimme ylätasanteelta hyvät paikat.	Keula kohti Kauppatoria.
Vesikko on entisöity suomalainen sukellusvene 1930–1940-luvuilta. Vesikossa kävijä voi konkreettisesti tutustua sukellusvenemiesten ahtaaseen työympäristöön diesel- ja sähkömoottorien sekä torpedojen keskellä. Emme käyneet Vesikkoon tutustumassa.	Hieno päivä takana ja Suomenlinna jää taustalle.
	Mereltä päin katsottuna oli näkymä kohti Helsinkiä ja Kauppatoria kerrassan upea. Hienon päivän päätteeksi siirryimme Kauppatorilta hotelille, iltapäivän kukin vietti haluamallaan tavalla.
Sunnuntaina lähdimme, jälleen runsaan aamupalan jälkeen opastetulle kiertoajelulle. Yksi tutustumiskohteista oli Olympiastadion. Olympiastadionin torni on paras paikka ihailla koko Helsingin kaupunkimaisemaa. Tässä olemme siirtymässä hissiin, mikä vie meidät 72 metrin korkeuteen.	Olympiastadionin suunnittelusta v. 1933 järjestetty arkkitehtikilpailu edellytti tornin rakentamista stadionille. Kilpailun voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegrén ja Toivo Jäntti ehdotuksellaan "1500".


Aikoinaan stadionin tornia kutsuttiin maratontorniksi. Torniin liitettiin tuolloin symbolinen näkemys siitä, että tornin ilmestyminen näkökenttään oli juoksijoille merkki loppumatkan alkamisesta ja kimmoke viimeiseen kovaan vetoon.
	Stadionin tornin yksi juhlavimmista hetkistä oli 19.7.1952, kun olympiatuli saapui Paavo Nurmen tuomana Olympiastadionille. Huipulle tulen sytytti toinen suomalainen suurjuoksija Hannes Kolehmainen.
	Tutustuminen Olympiastadionin yleisurheiluennätyksiin, yhtään suomalaista ei taulusta löytynyt.
	Seuraava pysähdys oli Helsingin Töölössä sijaitsevan Sibeliuksen puiston luona.
Sibeliuksen puiston rannan läheisyydessä sijaitsee yksi Helsingin suosituimmista pikkukahviloista, Cafe Regatta.	Aivan meren kupeessa sijaitseva kahvila tarjoaa aina sään salliessa koko päivän aurinkoa ja reilua meininkiä. Jos lompakkosi on jäänyt kotiin voit maksaa pullakahvisi seuraavalla kerralla. Kahvikupin hintaan kuulu myös santsikuppi, josta saat jopa muutaman sentin rahaa takaisin.
	Sibelius-monumentti on Eila Hiltusen tekemä haponkestävästä teräksestä valmistettu veistos Sibeliuksen puistossa. Veistos painaa 24 tonnia ja siinä on yli 600 putkea.
Seuraava tutustumiskohde oli Temppeliaukion kirkko Etu-Töölössä, ydinkeskustan tuntumassa. Kirkko on Helsingin ev.lut Töölön seurakunnan kirkko.	Rakennus on valmistunut 1969. Kallioon louhitun kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen.

	Kirkossa on 750 istumapaikkaa. Akustisten ominaisuuksiensa ansiosta kirkko on erittäin suosittu konserttien pitopaikka.
Kupolin ja lehterin verhouspinnat ovat patinoimatonta kuparia: kupolissa raollista nauhaa ja lehterissä ponttipaneeliksi taivutettua levyä.	Urkurakentamo Veikko Virtanen on valmistanut kirkon urut. Äänikertoja on 43 ja pillejä 3001. Urkujen ulkoasu on kirkon arkkitehtien käsialaa.
	Käännämme linja-auton kohti pohjoista ja seuraava pysähdys on Tarttilassa (Valkeakoski). Ensiksi tutustumme Visavuoren Kari-paviljongin näyttelyyn "Tää on kivaa".
Näyttelyyn on koottu Kari Suomalaisen piirroksia vuosikymmenittäin, kaikkiaan kuvia on esillä noin 80. Useat kuvat ovat nyt esillä näyttelyssä ensimmäistä kertaa.	Visavuori
Emil Wikström: Ain' yhä ajattelevi (Väinämöinen), 1907-1908, pronssi.
	Meille oli varattuna opastettu kierros. Saimme tutustua Visavuoren ateljeen ja asuinrakennuksen, opas kertoo tarinoita Emil Wikströmistä ja hänen elämästään, sekä Visavuoren rakennuksista.
Onko tutun näköinen? Helsingin päärautatieaseman pääovella sijaitseva veistosryhmä Lyhdynkantajat kannattelevat samanlaisia pallolamppuja. Emil Wikströmin suunnittelemat veistokset valmistuivat vuonna 1914.	Vanha ateljee. Emil Wikström oli ensimmäinen suomalaiskansalliseen taiteeseen suuntautunut veistäjä.
Uusi ateljee. Wikströmin tunnetuimpia töitä ovat muun muassa Lyhdynkantajat Helsingin rautatieasemalla, Elias Lönnrotin muistomerkki, J. V. Snellmannin muistomerkki sekä Kansallismuseon edessä oleva graniittikarhu.
Visavuori, Emil Wikströmin ateljee. Rakennettu vuosina 1903-1912.	Visavuoren ylätalo, Emil Wikströmin koti.
Ihmisiä peilissä.	Ruokasali. Kodin sisustus ja irtaimisto on alkuperäisessä asussaan, aivan kuin sen asukkaat olisivat vain jossain käymässä.
Näkymä Visavuoren ylätalon terassilta.
Keittiö.	Linja-auton nokka käännettiin seuraavaksi kohti Seinäjokea. Pysähdyimme vielä ruokailulle vähän Ikaalisten jälkeen, Tei-tuvalle. Saavuimme Seinäjoelle alkuillasta ja näin tämän vuoden kesäreki oli saatu turvallisesti päätökseen.

Yhdistyksemme kesäretki Helsinkiin 2014

Kuvat: Jaakko Nuolikoski

Nice Run 2014

Urheilutapahtumat 2014

TUL:n keilailukilpailuun osallistui jäsenistämme Heli Mäkinen, joka voitti oman sarjansa.

Varpu-Liisa ja Elisa valmistautuvat tilaisuuden juhlalliseen avaukseen.	Tilaisuus oli myyty melkein viimeistä paikka myöten.
Paikalla oli noin 40 henkilöä.	Varpu-Liisa avasi kevättäkokouksemme juhlallisesti. Hän luovutti Helenalle ja Elisalle kunniakirjat kultaisin ansiomerkein ammattiliitto JHL ry:n ja sen jäsenten hyväksi tehdystä ammattiyhdistystyöstä.
Jari kiinnittämässä ansiomerkkiä Helenalle.	Jari kiinnittämässä ansiomerkkiä Elisalle.
Ansioituneet luottamushenkilömme Helena ja Elisa.	Kokouksessa sovittiin yhteisesti antavamme "tykkäyksiä" yhdistyksemme kilpailukuvalle JHL:n facebook sivustolla. Tykkäyksiä voi antaa myös liittoon kuulumattomat joten kuvan jakaminen kaikille kavereille olisi suotavaa.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.